Päivä alkoi kuten kaikki muutkin tähän asti. En vain unohtanut a. ottaa puhelinta b. herätä myöhään tai c. joutua mantsan maikan ARMOTTOMAAN kuulusteluun, jonka kaikki luokkalaiseni tiesivät jo ylä asteelta. Hyvä päivä siis. Mutta pitihän sitä jotain INHOTTAVAA tapahtua. Vanhojen tanssien jälkeen ihan taatusti on olo että olisi joutunut pakko lukemaaan ruosin kielen uusinta kokeeseen opettajan valvovan silmäen alla.... Eli suomen kielellä, ettei elämä tuntunut enää niin hohdokkaalta.
Kaverini Punapään kanssa tuskastelimme vieläkin edellisen jakson kumottuja jakkaroita, joiden hankinnassa olin vetänyt yhden enemmän kuin hän. Kaikkein suurin naurunaihe meillä oli se, ettei kaverini tuntunut löytävän kansliaa, johon meidän oli määrä palauttaa ilmottautumislomakkeet. Ensin tuli kyllä vain näkemäni abivideot, joissa parodisoitiin Lukion kanslisti/talkkarin säännöllisiä aikatauluja.. Eli jos kaipasit häntä, ei hän ollutkaan paikalla vaan todennäköisemmin törmäsit Rexiin, jonka tarkkailupiste on sopivasti kanslian vieressä. Ja tätä PITÄÄ välttää sillä on tullut viime aikoina lmi, ettei Rex ilmiselvästi pidä esim. lintsauksesta koeviikoilla tai pitkän matikan läksyjen hylkäämisestä. (Onneksi itse olen lyhyessä.)
Englannissa taas käytiin läpi kulttuuria ja verbejä ja sanastoa... Niin... Niin! Opettajalla oli vain mielessä testien teettäminen ja suulliset harjoitukset.. Mutta entä meillä oppilailla? Viime viikonloppu ja ihmissuhde kiemurat... Ensin ne, sitten Shakespearen ja Eminemin kuvaamiseen käytetty sanasto. Vaikka sanakokeeseen osasin vastata, tulee siitä enintään 3/4 oikein... Tuurilla.
Entä äidinkieli? Puhekurssilla puhuttiin ummet ja lammet aiheesta "miten keventää koululaisten taakkaa koulussa?" Sain nerokkaan vastauksen: Lopettakaa lukiot, jos se on niin hirveä paikka. Tuli myös muilta hyviä vaihtoehtoja, kuten esim. Kurssien suunnitelmien muutos ja varsinkin tietyllä ruotsinopettajalle se, ettei antaisi liikaakin läksyä esim. 4-8 tehtävää seuraavaksi päiväksi. Hedelmällinen keskustelu siitä sitten sukeutuikin, opettaja kiemurteli tuolissaan koko keskustelun ajan.
Liikunta ei ollut edellisiä parempi, sillä vanhat vammat palasivat. Vasen jalka oli tuskin kunnossa, jotta sillä voisi kävellä, saati juosta. Mutta opettaja pisti alkuun joukkueviestin, sitten käsipallo turnauksen, jonka joukkueeni voitti kuin voittikin ja lopuksi lentopalloa, joskin kukaan ei välillä ollu tietoinen säännöistä.
Koulupäivä oli normaali päivä pienessä Lukiossa. Arki on tasapaksua ja tylsää. Vanhat kakkoset kaipaavat hieman jännitystä elämäänsä. Ensi vuonna sitä on, muttei se riitä nyt.
